Sijainti

Pengerjoen kylä sijoittuu Petäjäveden kunnan läntiseen osaan rajoittuen Keuruuseen ja Multiaan. Kylän keskeistä maisemakuvaa hallitsee Pengerjokilaakso sivujokineen ja peltoaukeineen. Kylän nimi tulee Keski-Suomen pisimmän joen mukaan, joka virtaa kylän läpi alkaen Multian puolelta laskien Jämsänveteen Petäjäveden kirkonkylässä.

Kylää halkoo Vaasan valtatie, joka on hyvä väylä kyläläisille töihin, palveluiden luokse ja harrastuksiin.

Luonnonolot

Pengerjoki

Pengerjoki on huomattavin lisäveden tuoja Petäjäveden pohjoisosaan. Pengerjoen vesistöalueen pinta-ala on yli 410 km² ja keskivirtaama on 3,5m³/s. Järvialtaiden osuus valuma-alueesta on vain 2,7 %, mistä seuraa voimakas virtaamien vaihtelu ja etenkin rajut kevättulvat. Pengerjoen alajuoksun veden laatu on sekoitus koko laajalta valuma-alueelta kertyvästä vedestä, johon alajuoksun viljelymaat antavat oman ravinnelisänsä. Vesi on humuksen ruskeaksi värjäämää ja runsasravinteista. Laadussa on suurta vuodenajoittaista vaihtelua. Pengerjoen perkaus toteutettiin vuosina 1970–72. Tarkoituksena oli maan kuivattaminen ja erityisesti hyötyalueella olevien peltojen vapauttaminen tulvista.

Pengerjoen luontaiseen kalakantaan kuuluvat ahven, särki, hauki, harjus ja taimen. Pengerjoki ”avattiin” virkistyskalastuskäyttöön kesällä 1996. Jokea ovat kunnostaneet Petäjäveden Perhokalastajat ja he ovat huolehtineet myös joen kalakannan elvyttämisestä.

Pengerjoen loppuosa on keväisin hyvää melonta-aluetta. Noin 20 kilometrin matkalla on 8 koskea, joista pisin on kilometrin ja lyhin 50 metriä.

Pergerjokea on myös valjastettu, sillä siinä on kolme vesivoimalaitosta; Riuttakoskessa, Karjokoskessa ja Pengerkoskessa. Vanhin on rakennettu Pengerkoskelle vuonna 1917. Kaikki voimalaitokset tuottavat edelleenkin sähköä.

Järvet ja lammet 

Kylän alueella on kaksi järveä Salosjärvi ja Mommiojärvi. Lisäksi alueella on monta suolampea, Iso-Hetteenlampi, Pien-Hetteenlampi, Valkealampi, Syrjälampi, Siltalampi, Murtolampi, Mäntylampi, Sällinlampi, Vehkalampi ja Lillenlampi. Pien-Hetteen lammen rantaan rakennettiin vuonna 1994 lintutorni, joka on ahkerassa käytössä. Lammella on pesinyt joutsenpari vuodesta 1996 lähtien. Sitä ennen joutsenet pesivät syrjälammella vuosina 1994–95, joka oli ensimmäinen pesintä Petäjävedellä miesmuistiin.

Syrjäharju

Länsilaidalta kylä rajoittuu Syrjäharjuun. Syrjäharju koostuu useista peräkkäisistä harjukummuista ja – selänteistä. Harju on merkittävä luonnonvara sora- ja hiekkavarojensa vuoksi. Osia harjusta on suojeltu maa-ainesten otolta. Syrjäharju on merkittävä myös pohjavesialueena, yksi kunnan pohjavedenottamoista sijaitsee siellä. Harjuun tehtiin vuonna 2003 opastettu retkipolku Hetteen Eräsija – hankkeen toimesta. Polku on noin neljä kilometriä pitkä ja kulkee historiallisten asuinpaikkojen lomitse upeisiin harjumaisemiin. Polulla on vanhojen metsien suojelualue ikimetsineen. Polun varteen osuu myös Jäniksen vanhat tervahaudat n. 1850-luvulta. 

Metsät ja pellot

Metsät ovat pääasiassa kuivahkoja puolukkatyypin tai tuoreita mustikkatyypin kangasmetsiä. Alaville paikoille syntyneet suot ovat kooltaan pieniä muutamista hehtaareista muutamiin kymmeniin hehtaareihin. Pellot ovat sijoittuneet pääosin Pengerjokilaaksoon tai sivujokien varsille. Poikkeuksina ovat Jänismäen ja Murtolan talot sekä kylän länsilaidan mäkiasutus.

Asutuksen synty ja kehitys

Petäjäveden ensimmäinen asutus Ruchola muodostui Jämsän emäpitäjän pohjoisosaan Pengerjoen kylän Jänismäelle. Rukoila syntyi noin 500 vuotta sitten, 1400-luvun puolella. Vanhojen asiakirjojen mukaan Rukoilan alueen katsotaan kuuluneen Jämsäläisten eräalueisiin. Vuodesta 1539 lähtien on Suomessa aloitettu kirjaamaan asutukset kirjoihin. Tuolloin Rukoilan asukkaina oli Henrik Olssonin perhe. Ensimmäiset asukkaat ovat tulleet paikallisen nimikkeistön mukaan Hauhon ja Lammin seuduilta. Ruchola, Rukoila nimi löytyy Hauhon asutushistoriasta 1500-luvun alulta. Pengerjoen Jänismäen juurella on Mommio-niminen järvi, vastaava järvi ja kylännimi löytyvät Lammilta. Talon nimi Jänis on Hauholla muodossa Jänisjärvi, Jänisjoki ja Jänisjärvenmaa.

Rukoilan ensimmäinen asutus sai alkuaikoina olla omassa rauhassaan ainakin 60 vuotta, kunnes Petäjäveden nykyiselle alueella tuli toinen asutus Kintausjärvien rannalle vuonna 1554. Vuoden 1539 asutusluettelossa emä Jämsän alueella oli kaikkiaan 91 taloa ja 36 kylää. Tuohon aikaan Rukoilan lähin naapuri Jämsän alueella ollut Kavattila, oli noin 50 km:n päässä. Ruchola, Rukoila-nimi tulee hämäläisestä murteesta sanasta ruko, joka tarkoittaa heinäkasaa. Taloa isännöi tänä päivänä 20. omistaja sukupolvi vuodesta 1539 lähtien laskettuna.

Rukoila, samoin kuin kaikki muutkin tilat, joutui Kruunun tilaksi 1600-luvulla. Tilat olivat Ruotsin Kruunun omistuksessa ja tilalliset viljelivät, metsästivät ja kalastivat maksaen veroa Kruunulle. Jälkeenpäin tilalliset saivat ostaa tilat perintötiloiksi. Vuonna 1768 halottiin Rukoilan Jäniksestä ensin Murtola-Jäniksen tila ja vuonna 1772 toinen Jäniksen (Niiles) tila.

Keskiajalta isojakoon saakka maanomistus oli suurelta osalta yhteisomistusta. Vuonna 1757 annettu isojakoasetus määräsi metsät jaettavaksi talojen kesken ja kunkin talon hajallaan sijaitsevat pellot tilusvaihtojen avulla koottavaksi isompiin yhtenäisiin alueisiin.

Kuitulanperän Kruununmaalle perustettiin 1920 – luvulla 22 asutustilaa. Isojaon päätyttyä 1816, talojen perustaminen tyrehtyi pitkäksi aikaa, ainoastaan Karjokosken uudistalo perustettiin vuonna 1857. Uusia tiloja syntyi enää vain vanhoja jakamalla. 

Tultaessa 1900-luvun vaihteeseen Rukoilassa oli seitsemän itsenäistä tilaa. 1920-luvulla tapahtunut torpparien itsenäistyminen vakiinnutti kylän asutuksen. Torpanostolain tultua voimaan tehtiin ensimmäiset kaupat Karjokoskella, kun Hanhisuon torppa ostettiin itsenäiseksi tilaksi. Kahden vuoden sisällä kaikkiaan 13 torppaa itsenäistyi. Mäkitupia perustettiin Rukoilassa muuta pitäjää huomattavasti aiemmin. Mäkitupa oli kooltaan torppaa pienempi vuokra-asumus.

Talvi- ja jatkosodan jälkeen luovutetun Karjalan siirtoväki oli asutettava nopeasti. Maanhankintalain tarkoituksena oli saada maatalousväestö takaisin entisen elinkeinonsa pariin. Pengerjoelle syntyi tuolloin 20 asutustilaa. Maanhankintalaki vaikutti merkittävällä tavalla Pengerjoen kylän asutukseen.

Kylän asukasmäärä nousi kerralla toistasataa henkeä. Sillä oli ratkaiseva merkitys palveluiden parantumiseen. Syntyihän tänne välittömästi mm. kauppa, urheilukenttä, koulu ja tieyhteydetkin paranivat huomattavasti. Koneellistuminen kehittyi, sähkö- ja puhelinyhteydet tulivat. Asutuksen lisääntyminen vaikutti myös yhdistys- ja seuratoiminnan vilkastumiseen.

Lue lisää Pengerjoen vaiheista kyläkirjastamme; Niiles Inkeri, 500 vuotta Pengerjoen varrella, Rukoila-Pengerjoki kyläkirja.

 

Pikalinkit

Pengerjoki
Puh. 044 536 5395
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Kuitulantie 859
41900 Petäjävesi