Rakennusvalvonta

Parvekekaiteiden sementtikuitulevyihin liittyvä putomisvaara

Onnettomuustutkintakeskus (OTKES) on 21.5.2026 antanut onnettomuusuhkailmoituksen, joka koskee parvekekaiteissa käytettäviä sementtikuituisia levyjä. Lujuustestien perusteella kyseiset levyt eivät ole sopivia putoamissuojaksi tai estämään putoamista.

Sementtikuitulevyjä on käytetty Suomessa laajasti parvekkeilla osana kaiteen rakennetta etenkin 1960–1990-luvuilla, mutta myös 2000-luvulla. Rakennusvalvonta ohjeistaa asunto-osakeyhtiöitä ja muita kiinteistönomistajia ryhtymään toimiin parvekkeiden ja terassien levytysten turvallisuuden varmistamiseksi, jos rakennuksessa on sementtikuituiset levyt putoamissuojina.

Rakennusvalvonta ohjeistaa kyseisiä asunto-osakeyhtiöitä myös harkitsemaan parvekkeiden ja terassien käytön kieltämistä siihen saakka, kunnes putoamissuojien turvallisuus on varmistettu. Mikäli parvekkeita joudutaan korjaamaan, tulee korjaamiselle hakea rakentamislupa.

Jos asukkailla tai taloyhtiöllä herää epäilys parvekekaiteiden turvallisuudesta, voi taloyhtiö hankkia ulkopuolisen asiantuntijan selvittämään asiaa.
Rakennuksen omistaja vastaa siitä, että rakennus ja sen käyttö ovat turvallisia.

Julkisivuyhdistys on tehnyt ohjeen asiantuntijoille kuitusementtilevyillä verhottujen parvekekaiteiden tarkastamiseen Julkisivuyhdistyksen tiedote 3.12.2025 – väliaikainen ohjeistus rakenteiden tarkastamisesta

Lasikaiteiden turvallisuus

Onnettomuustutkintakeskuksen ilmoituksessa 21.5.2026 todetaan myös, että lasisten kaidelasien kiinnityksissä saattaa olla myös turvallisuusriski. Kahden muovisen korokepalan päällä oleva parvekelevyratkaisu saattaa vajota pois korokepalojen päältä. Muovinen, lasilevyä paikallaan pitävä korokepala saattaa pettää alhaalta asennusurasta ja lasilevy pääsee vajoamaan. Visuaalisesti näyttää, että kaikki on hyvin, mutta levyä painamalla lasilevy ei pysy kiinni yläkiinnityksessä ja irtoaa.

Lisäksi jo aiemmin Vantaalla 2023 sattunut parveketurma on nostanut esiin kysymyksiä parvekkeiden turvallisuudesta. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) tutkii tapausta. Epäillään, että nuori nainen on kaatunut parvekkeella kaidetta vasten, jolloin parvekekaiteen lasi on pettänyt ja nainen on pudonnut seitsemännestä kerroksesta.

Jos asukkailla tai taloyhtiöllä herää epäilys parvekekaiteiden turvallisuudesta, voi taloyhtiö hankki ulkopuolisen asiantuntijan selvittämään asiaa.

Jatkossa rakennusvalvonta edellyttää rakenteilla olevissa hankkeissa selvitystä parvekelasien kestävyydestä ja erityisesti varmistetaan, että pistekuorma on huomioitu. Mikäli varmuutta kaiderakenteiden kestävyydestä ei voida osoittaa, asetetaan parvekkeet käyttökieltoon siihen saakka, kunnes parvekkeet ovat määräysten mukaiset ja turvalliset.

Kaiteen suojaavan osan törmäyskestävyys osoitetaan standardin EN 12600 luokan 2 (B) (kuten laminoitu turvalasi) mukaisella heiluritestillä. Testit toteutetaan kaiderakennetta vastaavaan rakenteeseen kiinnitetylle suojaavalle osalle, jolloin myös kiinnityksen lujuus tulee koestetuksi.

Lisätietoa lasirakenteista löytyy mm. rakennusvalvontojen yhtenäisistä käytännöistä kortista 117d03E Lasirakenteet – Suunnittelu ja toteutus sekä käytön ja huollon turvallisuus.

Lisätietoa vastuista

Kaiderakenteita koskevat vaatimukset

Rakentamislain (751/2023, jäljempänä RakL) luvun 4 mukaisesti, rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava siitä, että rakennus suunnitellaan ja rakennetaan sen käyttötarkoituksen edellyttämällä tavalla siten, että rakennuksen käyttö ja huolto on turvallista. Rakennuksesta eikä sen ulkotiloista ja kulkuväylistä saa aiheutua sellaista tapaturman, onnettomuuden tai vahingon uhkaa, jota ei voida pitää hyväksyttävänä. MRL 117 d §:n nojalla annetussa ympäristöministeriön asetuksessa rakennuksen käyttöturvallisuudesta (1007/2017) säädetään kaiteita koskevista yleisistä vaatimuksista, kaiteen korkeuksista ja kaiteen suojaavasta osasta. Kaiteen on oltava turvallinen ja sen on kestettävä siihen kohdistuvat kuormat.

RakL 31 §:n mukaisesti, rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava, että rakennus suunnitellaan ja rakennetaan siten, että sen rakenteet ovat lujia ja vakaita, soveltuvat rakennuspaikan olosuhteisiin ja kestävät rakennuksen suunnitellun käyttöiän. Kantavien rakenteiden suunnittelun ja mitoituksen on perustuttava rakenteiden mekaniikan sääntöihin ja yleisesti hyväksyttyihin suunnitteluperusteisiin taikka luotettaviin koetuloksiin tai muihin käytettävissä oleviin tietoihin. Rakennuksen rakentamisessa on käytettävä rakenteiden lujuuden ja vakauden kannalta soveltuvia rakennustuotteita.

MRL 117 a §:n nojalla on annettu ympäristöministeriön asetus kantavista rakenteista (477/2014). Asetusta sovelletaan myös käyttöturvallisuuden kannalta merkittävien rakenteiden suunnitteluun ja toteutukseen, kun niiden mahdollisesta vauriosta voi aiheutua vaaraa henkilöturvallisuudelle. Tällaisia rakenteita voivat olla esimerkiksi kaiteet. Asetuksen mukaisesti, rakennuksen kantavia ja jäykistäviä rakenteita koskevat olennaiset tekniset vaatimukset täyttyvät, kun rakenteet suunnitellaan ja toteutetaan eurokoodien sekä niitä koskevien ympäristöministeriön asetuksina annettujen kansallisten valintojen mukaan. Suunnittelijan on lisäksi otettava huomioon rakennuspaikasta johtuvat olosuhteet.

Jos sovelletaan muuta suunnittelu- ja toteutusjärjestelmää, tulee rakennushankkeeseen ryhtyvän osoittaa rakennusvalvontaviranomaiselle sen niin edellyttäessä, että suunnittelu ja toteutus täyttävät olennaiset tekniset vaatimukset rakenteiden lujuudesta ja vakaudesta, käyttökelpoisuudesta ja käyttöiästä.

Kantavia rakenteita koskevassa asetuksessa säädetään myös vaatimukset rakenteiden suunnittelusta, suunnitelmista ja niiden tarkastamisesta sekä rakennustuotteista. Eurokoodeihin liittyvissä kansallisten valintojen asetuksissa säädetään kantavien rakenteiden suunnittelussa käytettävistä rakenteisiin kohdistuvista kuormista (4/16 Ympäristöministeriön asetus rakenteiden tilavuuspainoa, omaa painoa ja rakennusten hyötykuormia koskevista kansallisista valinnoista sovellettaessa standardia SFS-EN 1991-1-1 ja 7/16 Ympäristöministeriön asetus tuulikuormia koskevista kansallisista valinnoista sovellettaessa standardia SFS-EN 1991-1-4).

Rakennushankkeeseen ryhtyvä, suunnittelijat ja työnjohtajat vastaavat rakentamiselle säädettyjen vaatimusten täyttymisestä siten kuin siitä säädetään maankäyttö- ja rakennuslaissa ja sen nojalla annetuissa säädöksissä.

Olemassa olevat rakennukset

Rakentamislain 140 §:n mukaan rakennus ympäristöineen on pidettävä sellaisessa kunnossa, että se jatkuvasti täyttää terveellisyyden, turvallisuuden ja käyttökelpoisuuden vaatimukset. Rakennuksen kunnossapitovastuu on rakennuksen omistajalla.

Olemassa olevien rakennusten osalta mahdollisista toimenpiteistä ja suosituksista tiedotetaan viranomaisten toimesta erikseen. Poliisin ja Tukesin tiedotteen mukaan Tukes käynnistää valvontahankkeen, jolla pyritään selvittämään vastaavien suunnitteluratkaisujen yleisyyttä. Tutkimusten ollessa kesken, on ymmärrettävää, jos ihmisillä nousee huolta ja kysymyksiä parvekkeiden käyttöturvallisuudesta. Rakennusten omistajat, esimerkiksi taloyhtiöt, voivat tarvittaessa hankkia asiantuntijan selvittämään asiaa.