Pengerjoen valuma-alueen selvityshanke
Petäjäveden ja Multian kuntien vetämä ja Keski-Suomen Vesi ja Ympäristö ry:n kanssa yhteistyössä tehtävä Pengerjoen valuma-alueselvityshanke on saanut rahoituksen oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta (JTF). Hankkeen tavoitteena on tehdä toimenpidesuunnitelma Pengerjoen valuma-alueen potentiaalisimmista turvetuotantoalueiden ja metsämaiden vesiensuojelutoimista ja kalataloudellisista kunnostuskohteista.
Vesien tilan parantamisessa on olennaista tarkastella koko valuma-aluetta ja suunnitella kustannustehokkaita toimia veden laadun parantamiseksi. Pistekuormittajien, kuten turvetuotannon, lisäksi hajakuormitus metsä- ja maatalousmailta kuormittaa vesistöjä huomattavasti. Turvetuotannon lakkauttamisen jälkeen turvealueet jatkavat ilmasto- ja vesistöpäästöjä ja niiden kunnostaminen ovat tehokkaita ilmasto- ja vesistötoimia.
Metsätalouden hajakuormitukseen on vaikeampi puuttua. Arviolta noin 0,5-1 miljoonaa hehtaaria Suomen metsäojitetusta suoalasta on puuntuotannoltaan heikkoa kitumaata .Näiden suoalojen kunnostaminen vesiensuojelun tarkoituksiin tarjoaa kustannustehokkaan tavan vaikuttaa valuma-alueiden vesien laatuun ja vähentää metsätalouden haittoja mm. kalakannoille. Virtakutuisten kalojen, kuten taimenen tai harjuksen vaatimat kiviset kosket on kuitenkin raivattu puiden uittoa varten ja näiden lajien palauttaminen tai populaatiokokojen kasvattaminen tarvitsee veden laadun parantamisen lisäksi fyysistä vesistökunnostusta.
Pengerjoen valuma-alue (14.54) sijoittuu Jämsän reitin yläosaan pääosin Petäjäveden ja Multian kuntien alueelle. Osia valuma-alueesta on myös Keuruun ja Jyväskylän kaupunkien ja Uuraisten kunnan alueella. Valuma-alueen koko on noin 410 km2. Pengerjoki saa alkunsa valuma-alueen pohjoisosassa Rajajoen ja Hiukkajoen yhdistyessä. Pengerjoki on tyypiltään keskisuuri turvemaiden joki, jonka ekologinen tila on tyydyttävä. Tärkeimmät sivujoet ovat Kulhajoki, Ohrajoki sekä Merovenjoki. Pengerjoessa pudotuskorkeutta on 90 metriä. Jokea on käytetty uittoväylänä, jonka vuoksi koskia on perattu. Valuma-alueella olevat suurimmat järvet ovat Kolu-Meronen, Naula-Meronen, Ala-Meronen, Kaijanjärvi, Sakarinjärvi, Haarajärvi ja Lauttajärvi. Näistä Kolu-Meronen ja Naula-Meronen on arvioitu tyydyttävään ekologiseen tilaan.
Koko Pengerjoen valuma-alueen kattava selvitys teetetään ostopalveluna ulkopuolisella asiantuntijalla vuoden 2025 aikana. Selvitystyössä pyritään nostamaan esiin puuntuotannon kannalta heikkotuottoisia alueita, joiden kunnostaminen ja mahdollinen ennallistaminen on kustannustehokasta. Selvitystyön jälkeen haetaan vesiensuojelurakenteiden ja kunnostusten toteuttamiseen erillistä rahoitusta, jossa tehdään konkreettisia kunnostustoimia valuma-alueella. Lisätietoja hankkeesta antaa ympäristösihteeri Niina Koivula p. 0408374201,
