Pengerjoen valuma-alueen selvityshanke - väliaikatuloksia
Petäjäveden ja Multian kuntien vetämä ja Keski-Suomen Vesi ja Ympäristö ry:n kanssa yhteistyössä tehtävä Pengerjoen valuma-alueselvityshankkeesta on saatu väliaikatuloksia. Hanke on saanut osarahoituksen Euroopan Unionilta, rahoitusmuotona on oikeudenmukaisen siirtymän rahasto (JTF). Hankkeen tavoitteena on tehdä toimenpidesuunnitelma Pengerjoen valuma-alueen potentiaalisimmista turvetuotantoalueiden ja metsämaiden vesiensuojelutoimista ja kalataloudellisista kunnostuskohteista.
Vesien tilan parantamisessa on olennaista tarkastella koko valuma-aluetta ja suunnitella kustannustehokkaita toimia veden laadun parantamiseksi. Pistekuormittajien, kuten turvetuotannon, lisäksi hajakuormitus metsä- ja maatalousmailta kuormittaa vesistöjä huomattavasti. Turvetuotannon lakkauttamisen jälkeen turvealueet jatkavat ilmasto- ja vesistöpäästöjä ja niiden kunnostaminen on tehokas ilmasto- ja vesistötoimi.
Metsätalouden hajakuormitukseen on vaikeampi puuttua. Arviolta noin 0,5-1 miljoonaa hehtaaria Suomen metsäojitetusta suoalasta on puuntuotannoltaan heikkoa kitumaata. Näiden suoalojen kunnostaminen vesiensuojelun tarkoituksiin tarjoaa kustannustehokkaan tavan vaikuttaa valuma-alueiden vesien laatuun ja vähentää metsätalouden haittoja mm. kalakannoille.
Työ on edennyt siihen vaiheeseen, että olemme saaneet väliaikatietoina karttatarkasteluja eri parametrien suhteen. Ohessa on esimerkin omaisesti kuvat Pengerjoen valuma-alueen pohjoisosan ojitustilanteesta ja metsätaloudesta tulevasta fosforikuormasta verrattuna luonnonhuuhtoumaan.
Kuvasta 1 käy selvästi ilmi, miten valuma-alueen pohjoisosan turvemaat ovat lähes kauttaaltaan ojitettu. Suomen ympäristökeskuksen tuottama aineisto on osin vuodelta 2006 ja siten tilanne ei ehkä vastaa täysin nykyhetkeä. Ojitus lisää mm. ravinteiden ja kiintoaineksen huuhtoutumista alapuolisiin vesistöihin. Fosfori on tyypillisesti perustuotantoa rajoittava ravinne Suomen järvissä ja siksi fosforikuormitukseen yleensä kiinnitetään erityistä huomiota.
Kuvassa 2 näkyy, että metsätalous aiheuttaa fosforikuormaa vesistöihin. Monin paikoin metsätalouden aiheuttama fosforikuormitus on merkittävää verrattuna luonnonhuuhtoumaan. Kuva on Suomen ympäristökeskuksen laatiman VEMALA mallin tuloste valuma-alueen pohjoisosasta. Vemala -malli on koko Suomen kattava vesistömalli, joka arvioi ja simuloi vesistöiden ravinnekuormitusta.
Lisätietoja hankkeesta antaa ympäristösihteeri Niina Koivula p. 0408374201,
