Syrjäharju sijaitsee Pengerjoen kylällä Petäjävedeltä noin 8 km Multialle päin.
Syrjäharju on syntynyt noin 10 000 vuotta sitten maajään sulamisvesien muovaavana
seitsemän kilometriä pitkäksi harjumuodostelmaksi. Harjun lakipiste on 150 metriä merenpinnasta.
Alue on merkittävä pohjavesialue. Asutuksen piiriin harju liittyi noin 500-vuotta sitten kun Petäjäveden ensimmäinen pysyvä asutus syntyi. Alue kuului tuolloin Rukoila-Jäniksen talon, maa-alueeseen.
Syrjäharjun alueen merkitys ihmiselle 500-vuoden aikana
- Eränkäynti, metsästys, marja- ja sienimaat
- Asutus ja viljely
- Raudan jalostus ja tervanpoltto
- Metsätalous ja soravarat
- Tie- ja kulkuväylät
- Pohjavesialue
- Retkeily- ja luonto / Natura-alue
- Syrjäharjun vedenottamo
Syrjänharju on noin seitsemän kilometriä pitkä, mutta suhteellisen kapea harjumuodostelma, joka on kokonaisuudessaan luokiteltu tärkeäksi pohjavesialueeksi. Harjun eteläpää on pohjaveden kertymän kannalta heikompaa aluetta ja parhainta aluetta on harjun keskiosuus, jossa kunnan käytössä oleva lähdevedenottamo sijaitsee. Kaikkiaan harjusta on laskettu saatavan pohjavettä noin 1000 m3 vuorokaudessa. Lähteestä, johon kunnan vedenottamo rakennettiin vuonna 1993 oli mitattu ylijuoksuna noin 500 m3 vuorokaudessa. Kaivon rakentamisen jälkeen antoisuudeksi mitattiin 350 m3 vuorokaudessa. Vesilaitos käyttää vedenottamon vuorokausituotosta keskimäärin noin 250 m3.
Vedenottamo on Petäjäveden tärkein vesilähde, josta vesi jakautuu kirkonkylän taajaman lisäksi lähes koko kunnan alueella runkovesilinjojen kautta.
Syrjäharjulla on kolme eri polkua. Retkipolku (4 km), Kukkulapolku (2 km) ja Harjukierros (4,2 km)
Syrjäharjun retkipolku
Syrjäharjuun on rakennettu vuonna 2003 Hetteen eräsija-hankerahoituksella opastettu retkipolku. Retkipolun pituus on noin 4 kilometriä. Polun lähtö- ja paluupiste on Petäjävesi-Multia maantieltä ennen Pengerjoen siltaa vasemmalle erkaneva Penkkalan tienhaara.
Polku on opastettu lähtöpisteessä informaatiotaululla ja matkan varrella punaruskein maalitäplin puihin, kiviin ja käännekohdissa nuoliopasteilla. Reitin varrella on opastauluja mm. asutuksesta, tervanpoltosta ja harjun olemuksesta. Reitti on helppokulkuinen ja pääosin metsäautotiepohjainen.
Harjuun noustessa ja sieltä laskeutuessa on jyrkähköt rinteet, jotka antavat kokemuksen harjun luonteesta. Reitti polku on kauttaaltaan kuivaa kangasmaata. Reitistä on noin yksi kilometri Metsähallituksen omistamalla vanhojen metsien suojelualueella. Alue sisältyy Natura-2000 suojeluohjelmaan. Puusto on iältään noin 100-200-vuotta.
Kartat ja reitit
Valtatie 23:lta käännytään Petäjäveden kohdalta valtatielle 18 Multialle (Seinäjoki).
Ajetaan noin 8 km ja käännytään vasemmalle Penkkalantielle juuri ennen Pengerjoen siltaa.
Heti risteyksen jälkeen vasemmalla on opastustaulu retkipolulle.
Paikalla on opastus myös Pien-Hetteen lintutornille, jonne matkaa n. 300 m.
Syrjäharjun luontopolku (Kukkulapolku ja Harjukierros)
Ohjaus polun lähtöpaikan opastaululle
Valtatie 23:lta käännytään Petäjäveden kohdalta valtatielle 18 Multia-Seinäjoki-suuntaan.
Ajetaan noin 2,8 km ja käännytään vasemmalle Pohjolanmäentielle. Pohjolanmäentietä ajetaan noin 3 km jonka jälkeen käännyttään vasemmalle Vehkalantielle. Vaihtoehtoisesti voidaan ajaa valtaietä 18 noin 6,3 km ja käännytään vasemmalle Pohjolanmäentielle. Ajetaan noin 0,9 km ja käännytään oikealle Vehkalantielle. Pian Pengerkosken yli johtavan sillan jälkeen jatketaan Vehkalantietä oikealle ”Luontopolku” nuoliviitan mukaisesti. Ajetaan Vehkalantien päähän asti (noin 1,7 km) ja käännytään vasemmalle ”Luontopolku” viitan mukaisesti. Jatketaan metsäautoteitä noin 0,8 km käytöstä poistetulle maa-ainesten ottopaikalle, jossa on lähtöpaikan opastaulu vasemmalla.
Navigaattoria voi käyttää apuna (esim. Vehkalantie 1, Petäjävesi) Pohjolanmäentien ja Vehkalantien risteykseen suunnistamisessa.
Luontopolun rakentaminen
Syrjäharjun luontopolun on rakentanut Petäjäveden Luonto ry kesällä 2024. Polun rakentamiseen on maanomistajan (Finsilva) myöntämä lupa. Petäjäveden kunta on avustanut rakennustarvikkeiden hankinnassa ja reittikartan ja lähtöpaikan taulun valmistuksessa.
Liikkuminen polulla tapahtuu jokaisenoikeudet-periaatteiden mukaisesti. Reitillä ei ole nuotiopaikkaa ja tulenteko on kielletty.
Polku muodostuu kahdesta toisiinsa kytkeytyvästä polusta: Kukkulapolusta (2 km) ja Harjukierroksesta (4,2 km). Polkujen lähtö- ja loppupiste opastauluineen on kauan sitten käytöstä poistuneella maa-ainesten ottoalueella. Polkujen alkuosa 0,7 km ja loppuosa noin 1,0 km ovat yhteisiä.
Reittimerkinnät
Polku on kuvattu lähtöpisteen informaatiotaulussa. Reitti on merkitty puihin tehdyin maalitäplin. Kukkulapolku, keltaiset maalitäplät. Harjukierros, siniset maalitäplät. Lisäksi on selventäviä nuoliopasteita. Kartta ja nuoliopasteet ohjaavat kulkua myötäpäivään. Puiden maalimerkinnät ovat rungon molemmilla puolilla, joten polua on mahdollista kulkea myös vastapäivään.
Kukkulapolku on helppokulkuinen sisältäen osuuksia metsäkoneiden ajouria, valmista polkua ja metsäautotietä. Polku on kokonaan kuivaa kangasmaata. Polun käännekohta on harjukukkulalla, jossa on istuinpenkit ja pieni pöytä lepo- ja evästaukoa varten.
Harjukierros sisältää osuuksia valmista polkua, metsäkoneiden ajouria ja metsäautotietä, mutta myös uutta polkua. Harjuun noustessa ja sieltä laskeutuessa on jyrkähköjä rinteitä, jotka tekevät reitistä Kukkulapolkua fyysisesti raskaamman. Harjukierros yhtyy Kukkulapolkuun harjukukkulalla. Polku on lähes kokonaan kuivaa kangasmaata.
Harjukierros kulkee kahden metsäautotien päätepisteiden kautta, joten reitille voi lähteä myös näistä paikoista. Molempien teiden päähän on asennettu opasviitta ja reittikartta.
